Vauvahaaveita keskenmenon jälkeen

by Emiilia - 10/09/2018

Minusta alkaa pikkuhiljaa tuntua, että olisin henkisesti valmis taas tulemaan raskaaksi.

Puhuttiin erään ystäväni kanssa hänen tulevaisuudestaan ja hän kertoi tarkat suunnitelmansa ja sanoi, että seuraava lapsi sitten tässä ja tässä vaiheessa. Olin vähän hämmästynyt hänen luottavaisuudestaan sitä kohtaan, että se tulee juuri silloin. Kysyin häneltä, että tuliko edellinen (hänellä on samanikäinen lapsi kuin minulla) juuri silloin, kun hän suunnitteli sen tulevaksi. Tuli. Hän on hyvin säännönmukainen ja suunnitelmallinen ihminen, selkeät rutiinit, hyvä ruokavalio jne. Jostain syystä en epäile ollenkaan sitä, että hän tosiaan saisi lapsen juuri silloin, kun suunnitteleekin saavansa. Tämän sanominen kuulostaa ehkä ironialta, mutta ei lainkaan ole sitä. Hän pitää kehostaan huolta ja tuntee sen hyvin.

Minulla on useampikin samanlainen ystävä kuin hän. Lapset tulevat kuin taikaiskusta heti ensi yrittämällä. Oikeastaan kaikilla näillä ystävillä kuukautiskierto on hyvin säännöllinen jne. Sitten on toki myös useampia sellaisia ystäviä, jotka ovat yrittäneet pitkään - usein vuosia.

Me olemme tähän astisen perusteella siltä väliltä. Lapset eivät ole tulleet kuin apteekin hyllyltä. Ensimmäistä yritimme yhdeksän kuukautta. Oletimme, että seuraavaakin saisi odottaa pitkään. Tulin raskaaksi neljässä kuukaudessa. No olen aiemmin blogissani kirjoittanut, mitä tapahtui. Lapsi meni kesken kolmen kuukauden kohdalla. Olen oppinut ainakin sen, että minä en voi suunnitella lapsia saapuvaksi tiettynä ajankohtana.

Ensimmäistä lasta odottaessani pelkäsin raskauden alusta loppuun asti sen menevän kesken. Samalla minulla oli kuitenkin koko ajan sellainen tunne, että tämä ei mene kesken - seuraavan kohdallahan minulla oli oikeastaan koko ajan sellainen tunne, että tämä menee kesken. Oli miten oli, niin jollain tavalla keskenmenon kokeminen on helpottanut pelkoa. Olen nähnyt, että keskenmenosta on mahdollista selvitä.

Salasin raskauteni ensimmäisen kohdalla hyvin pitkään. Lähin perhe ja muutamat ystävät tiesivät alkukuukausina. Kolmen kuukauden jälkeen kerroin joillekin työkavereille ja jälleen muutamille muille, mutta edelleen edes kaikki ihmiset, joita tapasin viikoittain tai päivittäin eivät tienneet. Olin noin kuuden kuukauden kohdalla, kun joku jo alkoi huomata ja kysyä asiasta. Pikku hiljaa uskalsin kertoa ihmisille, mutta jotkut eivät tienneet edes lopussa. (Hauska yksityiskohta: Olin noin viikkoa vaille lasketun ajan, kun eräs nainen, jota olin nähnyt koko raskauden ajan viikoittain ja jutellutkin hänen kanssaan hyvin usein, kysyi minulta, että olinko raskaana. Olin valtava ja minusta vauvamahani oli hyvin ilmiselvä. Oletin, että kaikki näkisivät sen jo siinä vaiheessa, ettei sitä tarvitsisi enää kellekään sanoa. No hänelle se oli sanottava.)

Olen lukenut, että keskenmenon jälkeen monet eivät uskalla kertoa seuraavasta raskaudesta. Olen miettinyt asiaa ja oikeastaan tullut siihen tulokseen, että ainakin tällä hetkellä asia voisi olla minun kohdallani aivan päin vastoin. Raskauksien suhteen olen salannut asian pitkään, mutta keskenmenosta (sen tapahtumisesta, en yksityiskohdista) olen kertonut varsin avoimesti. Ajattelen, että vaikeista asioista pitää pystyä puhumaan ja jotkut kokemukset ehkä saammekin sen takia, että voisimme auttaa toisia toipumaan samanlaisista tilanteista. Olen ajatellut, että jos Luoja suo ja tulen joskus tulevaisuudessa jälleen raskaaksi, niin kerron raskaudestani avoimemmin ja kerron myös, että minulla on ollut keskenmeno, joten vauvan selviäminen ei ole minulle itsestään selvyys.

Ai niin neuvolaan en kyllä aio kertoa raskaudesta enää ihan heti alussa. Olen ilkikurisesti itsekseni jopa miettinyt, että entä jos menisin sinne vasta kolmen kuukauden jälkeen. Minulla on kaikki ohjeet edellisistä kahdesta raskaudesta vielä tallella ja mielessä. No, luultavasti soitan kuitenkin heti positiivisen raskaustestin jälkeen.

Jää nähtäväksi. Miten te äidit, jotka olette olleet raskaana keskenmenon jälkeen, oletteko salanneet seuraavaa raskautta pitempään?

Saattaisit pitää myös näistä

0 kommenttia